This is a free Purot.net wiki
Pages
  • View:

Alueesta

Matkailumaantieteelliset alueet

Luonnonmaantieteellinen asema

Pohjois-Amerikan luonnonmaantieteellinen aluerakenne yhdistettynä kulttuurimaantieteelliseen tunnistaa yhdeksän aluetta tai vyöhykettä.

Kanadan luonnonmaantieteelliseen kuuluu arktinen ja subarktinen Kanada (mukaan luettuna pohjoiset saaristot), suurten järvien ja St.Lawrencen vesireitin alue ja Kordillieerit.

Pohjois-Amerikan tärkeimmät attraktiot on nähtävissä alueen lukuisissa kansallispuistoissa ja muilla suojelualueilla. Kanadassa on lähes 40 kansallispuistoa joiden yhteispinta-ala on 200 000 km³.

Arktinen ja subarktinen Kanada

Pohjois-Amerikan pohjoisosia (mukaan luettuna Kordillieerien pohjoisosa) kutsutaan nimellä The Empty Quarter eli tyhjäksi neljänneksi. Valtavan alueen tyhjyys johtuu ankarista luonnonolosuhteista, joiden vuoksi asutus on jäänyt erittäin harvaksi. Havumetsien, tundran, soiden, järvien ja suurten pohjoiseen virtaavien jokien muodostama erämaa on poikkeuksellisen haastava käyntialue eri vuodenaikoina.

Suurimmat järvet ovat Great Slave lake (Iso Orjajärvi, n. 29 000 km²) ja Great Bear lake (iso karhujärvi, n. 30 000km²). Lake Winnipeg (Winnipegjärvi, 24 500 km²) sijaitsee tiheästi asutun Etelä-Kanadan tuntumassa.

Kanadan mahtavin joki, yli 4 000 km pitkä Mackenzie River virtaa Ison Orjajärven kautta. Toinen Kanadan suurjoista Saskatchewan-Nelson, n. 2 600 km, kulkee Winnipegjärven kautta.

Pohjoinen napapiiri halkaisee alueen mutta kaukaisen pohjoisen sijainnin vuoksi vaikeasti saavutettavissa. Vielä ulompana, pisteessä 81°N ja 109°W on magneettinen pohjoisnapa, Kanadan Arktisen saariston pohjoisosassa.

Suurten järvien ja St. Lawrencen vesireitin alue

Kanadan ja Yhdysvaltain rajaseudut Suurilta järviltä St. Lawrence-joen suulle Atlantin rannikolle ovat osa koko maanosan perinteisestä ydinalueesta. Alueen taloudellinen vauraus perustuu preerian voimakkaaseen maatalouteen ja teollistumiseen, kuten valtamerialuksillekin liikennekelpoiseksi saatettu St. Lawrencen vesireitti (3500 km). Kehityksestä on seurannut kaupungistuminen ja kulttuurikeskusten syntyminen. Kulttuurilla on kahdet juuret: ranskalaiset (Quebec) ja englantilaiset (Ottawa ja Toronto).

Suuret järvet muodostavat yhdessä maailman isoimman makeanveden alueen (245 000 km²). Alueella voi harrastaa monipuolisesti urheilukalastusta, veneilyä, käydä kansallis- ja teema puistoissa, matkailukeskuksissa, asua vapaa-ajan asunnoissa ja kulkea maisemareittejä pitkin. Kuuluisin nähtävyys on Niagaran putoukset.

Niagara on noin 60 km pitkä joki, joka yhdistää Erie- ja Ontariojärvet Kanadan ja Yhdysvaltain rajalla. Irokeesinkielinen sana ”niagara” (jylisevä vesi) viittaa suoraan siihen paikkaan, missä leveä virta jakautuu Goat Islandin kohdalla ensin kahtia ja päättyy sitten jyrkkiin kynnyksiin muodostaen putoukset. Niistä ”Amerikanputouksen” leveys on 330 m ja putouskorkeus 51 m, ja ”Hevosenkenkäputouksen” vastaavat mitat ovat 915 m ja 49 m. Niagaran mahtavaa luontoelämystä täydentää erikoisella tavalla ns. Sateenkaarisillalta ajoittain avautuva näkymä, sateenkaari, joka syntyy kauniilla säällä, kun laskevan auringon säteet taittuvat Hevosenkenkäputouksen kohoavaan vesihöyrypilveen. Eurooppalaiset löysivät Niagaran putoukset 1600-luvulla. Varsinaiseksi matkailukohteeksi Niagara kehittyi 1830-luvulta lähtein.

Kordillieerit

Pohjois-amerikan Kordillieerit on maailman pisimmän vuoriston (17 000 km) pohjois-osa, joka jatkuu keski- ja Etelä-Amerikan Kordillirieereina mantereen eteläkärkeen saakka. Pohjois-Amerikan Kordillieerit jättävät Alpit varjoonsa. Pohjois-Etelä suuntaiset Kordillieerit ulottuvat kaikkien ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeiden läpi pohjoiselta napapiiriltä ja Alaskan tundralta trooppiseen Meksikoon. Kordillieereilla on passiivisia ja aktiivisia tulivuoria, ja pitkittäisten vuorijonojen välissä laajoja ylänkölaakioita, syvine jokilaaksoineen ja kanjoneineen.

Korkeimmat huiput Mount McKinley (6194 m mpy.) Alaskassa ja Mount Logan (6050 m mpy.) Kanadan alueella. Kordillieerit ulottuvat Tyynenmeren rannikolle asti, ja maantieteelliset omaleimainen erikoispiirre Kanadassa on vuono- ja saaristorannikko. Alue on mittasuhteiltaan valtava ja luonnonnähtävyyksiltään äärettömän monipuolinen.

Alueen komeat ja harvinaiset luonnonnähtävyydet on suojeltu kansallispuistoina tai kansallisina monumentteina. Kanadan puoleisella Kordillieerien vuoristo- ja ylänköalueilla kansallispuistoista mainittakoon maisemallisesti komea alue Kanadan kalliovuorilla Jasper Glacier ja Banff (perustettu v. 1885).

Kulttuurimaantieteellinen asema

Pohjois-Amerikassa on vain vähän vanhojen sivilisaatioiden jäänteitä. Alkuperäiskansat, eskimot ja intiaanit, jäivät eurooppalaisten valloittajien jalkoihin. Mantereelle on kehittynyt omat tavat, perinteet ja talousmuodot, jotka eivät noudata valtioiden tai osavaltioidenkaan rajoja. Valtaosa Pohjois-Amerikan kulttuurista on uutta ja siirtolaisten mukanaan tuomaa. Kulttuurisaarake on mm. ranskankielinen Kanada.

Eskimoyhdyskunnat elävät tällä vuosituhannella murroskautta koettaessaan sopeutua arktisten alueiden luonnonvarojen hyödyntäjiin. Eskimoiden kulttuuri tarjoaa primitiivistä kansantaidetta, käyttöesineitä ja innovaatioita esimerkiksi koiravaljakoita, anorakkeja, igluja ja kajakkeja. Kanadan intiaanien kulttuuri tarjoaa keramiikkaa, puuveistoksia, tekstiilejä ja hiekkamaalauksia.

Kaupungit

Pohjois-Amerikan valtiot ovat voimakkaasti kaupungistuneita. Urbaanisaatioaste on Kanadassa 77 prosenttia (v. 2000). Monet alueen suurkaupungeista ovat kansainvälisen liike- ja kulttuurimatkailun kohteita. Kanada sijoittuu sijalle 12. (v. 2001) johtavien kongressimaiden listalla. Pohjois-Amerikan maailmankaupunkeja on 9. Kanadassa se on Toronto.

Montreal on maailman toiseksi suurin ranskankielinen kaupunki (esikaupunkeineen 3,5 milj. as.,2001) ja Quebec (esikaupunkeineen 700 000 as.,2001) ovat ranskankielisen Kanadan vetovoimaisimmat kulttuurimatkailun  kohteet. Englanninkielinen Toronto on kansainvälisen liikematkailun keskus.

Ilmasto

Kanadan ilmasto on vaihteleva ja lämpötilaerot sekä eri provinssien että eri vuodenaikojen välillä ovat suuret. Talvet ovat yleensä kylmiä lukuun ottamatta Vancouverin seudun usein lauhoja talvia. Vastaavasti kesäkuukausina lämpötila kohoaa korkeammalle sisämaassa (noin 25–30 C), kun taas rannikkoalueiden lämpötila on kesäisin noin 20 C.

Arktisten alueiden talvet ja kesät ovat muuta Kanadaa huomattavasti kylmempiä ja lämpötila yltää kesälläkin korkeintaan 15 Celsiukseen. Talvella arktisilla alueilla voi olla pakkasta jopa -50 Celsiusta, mutta yleensä kuitenkin noin 25–30 Celsiusta.

Luonnonolot

Ankara ilmasto voi aika ajoin aiheuttaa alueellisia katastrofeja (tulvat, äärimmäiset pakkaset, lumi- ja jäämyrskyt, lumivyöryt ja hirmumyrskyt). Alueellisia säätietoja voi lukea koko maata kattavan sääpalvelun verkkosivuilta ja Weather Network -verkkosivuilta. Maanjäristyksistä löytyy tietoa verkkosivuilta earthquakescanada.nrcan.gc.ca.

Lähde: Matkailun maailma, Kai-Veikko Vuoristo (2003).

Discuss & brainstorm

Only members of this wiki are allowed to contribute to discussions. If you would like to participate in the discussion, send a membership request.