This is a free Purot.net wiki
Pages
  • View:

Namibia

Sisältöalue

                                                                                                                                         

Suomessa ei ole Namibian suurlähetystöä, lähin on Tukholmassa:

Embassy of Namibia: Luntmakargatan 86 – 88,
S-11351 Stockholm, puh. +4684429800.
www.embassyofnamibia.se

Suomen suurlähetystö Namibiassa:

Embassy of Finland: 2 Crohn St., Box
3649, Windhoek. puh. +264 61 221355,
sanomat.win@formin.fi, www.finland.org.na

Matkustusasiakirjat: Passin tulee olla voimassa 6 kk matkan jälkeen ja siinä tulisi olla 6 tyhjää sivua. Ilman viisumia Namibiassa voi oleskella 3 kuukautta vuodessa. Rajalla onkin syytä varautua täyttämään tarkkaan maahntulolomakkeita, josa tulee muun muassa ilmoittaa matkan syy, kesto ja rahamäärä, jonka aikoo käyttää. Passit leimataan rajalla, ja kannattaakin tarkistaa, että leimassa on oikea päivämäärä, ettei tule ikävyyksiä maassa poistuttaessa. Mikäli oleskelee maassa yli 90 päivää ilman viisumia, voi saada tuntuvat sakot.

Turvallisuustilanne Namibiassa on hyvä. Yleistä varovaisuutta tulee toki noudattaa, sillä suurimmissa kaupungeissa liikkuu taskuvarkaita. Tosin Namibian poliisi on melko tehokas kitkemään taskuvarkauksia, oikeudenkäynnit järjestyvät nopeasti ja tuomiot ovat melko kovia pieniestäkin näpistyksestä. Viranomaiset tietävät, että turistit kaikkoavat rikollisuuden vuoksi.

Terveys: Rokotuksista on hyvä olla voimassa ainakin kurkkumätä, polio sekä jäykkäkouristus. Hepatiitti A -ja B-rokotteet ovat myös suositeltavia. Malarialääkityksestä tulee keskustella lääkärin kanssa, mutta etenkin sadeaikaan (joulu-huhtikuu) ja Pohjois-Namibiaan matkustettaessa malarialääkettä on hyvä syödä. Sadeaikana malarian riski on korkeampi.

Yleistietoa:

Namibian väkiluku on noin 2,4 miljoonaa. Pinta-alaltaan Namibia on 825,418 km2 (n. 2,5 kertaa Suomen kokoinen). Väkiluvun ja pinta-alan suhde tekee Namibiasta yhden maailman harvaanasutuimmista maista. Suuri osa maasta onkin aavikkoa, ja siksi harvaan asuttua. Lähes puolet namibialaisista asuu pohjoisrajalla Angolan tuntumassa, sillä maa on pohjoisessa vehreämpää ja parempaa viljelyn ja karjan kasvattamisen kannalta. Ensimmäiset merkit asutuksesta löytyvät jo kivikaudelta.

Namibian virallinen kieli on englanti, mutta maassa puhutaan myös montaa muuta eri kieltä, sillä eri heimoja on lähes kolmekymmentä, ja eri kieliäkin on yhtä monta. Englannin jälkeen puhutuimmat kielet ovat afrikaans, oshiwambo 50%, rukavango 9%, otjiherero, khoikhoi-gowab ja useita muita bantu- ja khoisankieliä.

                                                                                                                                                                                                                                                      

Namibian pääkaupunki on Windhoek (300.000 asukasta), Keski-Namibiassa. Muita tärkeitä kaupunkeja ovat rannikko- ja satamakaupungit Walvis Bay ja Swakopmund, sekä Pohjois-Namibian keskukset Rundu ja Oshakati, sekä Etelä-Namibiassa autioitunut "timanttikaupunki" Lüderitz.

Valuutta on Namibian dollari ja sentti, mutta samanarvoinen Etelä-Afrikan randi on myös yleisesti käytössä. EUR 1 = NAD/ZAR 9,50 (maaliskuu 2012).

Aikavyöhyke: Eroa on 0 tuntia Suomen talviaikaan, Suomen kesäaikaan aikaeroa on 1-2 tuntia, sillä Namibia siirtyy huhtikuun ensimmäinen päivä talviaikaan, ja kesäaikaan taas elokuussa.

Valtiomuoto on tasavalta ja presidentti on Hifikepunye Pohamba. Suurin puolue on Swapo.

Uskonnot: Kristittyjä 80-90 % (luterilaisia 50 %), perinteiset luonnonuskonnot 10 %.

Elinkeinot: Kaivosteollisuus, karjanhoito, pohjoisessa maanviljelys, kalastus, turismi.

Sähkövirtajännite: 220/240 v. GSM ja 3G kattavuus hyvä. Useimmat suomalaiset liittymät toimivat. Kaupungeissa internet-kahviloita.

Maantiede

Namibian naapurimaat ovat pohjoisessa Angola ja Sambia, idässä Botswana ja etelässä Etelä-Afrikka. Namibian rajat on vedetty siirtomaakauden aikana, josta juontaa juurensa myös "Caprivi-kaistale" Koillis-Namibiassa. Aikoinaan kun luultiin Sambesin johtavan aina Afrikan mantereen itärannikolle asti.

Pinnanmuodot ovat hyvin vaihtelevia, maan keskiosat ovat 1000-2000 metriä korkeaa ylänköä, kun taas länteen mentäessä laskeudutaan Namibin aavikon läpi rannikolle. Idässä puolestaan aukeaa Kalaharin autiomaa. Namibian korkein vuori Brandberg kohoaa 2 606 metrin korkeuteen.

Ilmasto  vaihtelee aavikkoilmastosta subtrooppiseen ja on suurimmaksi osaksi hyvin lämmintä/kuumaa. Talvella, kesä-heinäkuussa, on kuivaa ja yöt ovat kylmät ja lämpötila voi mennä jopa 0 alapuolelle. Aurinkio kuitenkin paistaa yli 300 päivää vuodessa.

Kesäaikaan on usein sateista marraskuulta maaliskuulle. Keskusylängöllä sadetta saadaan vähän ja epäsäännöllisesti, joten siellä kasvillisuus koostuu pääasiassa hyvin kuivuutta kestävistä, pensassavannille tyypillisistä kasvilajeista. Pohjoisessa Ambomaalla sadetta saadaan enemmän, joka tarkoittaa myös tulvia joka vuosi.

Rannikon ilmastoa viilentää sen tuntumassa virtaava Benguelan merivirta. Rannikolla onkin usein hyvinkin tuulista. Poikkeuksena on idästä, eli aavikolta päin puhaltava Itätuuli, joka tuo tullessaan kuumaa ilmaa aavikolta ja saa ilman lämpeämään, mutta tuo myös paljon hiekkaa mukanaan.

Kauriin kääntöpiiri kulkee Namibian halki suunnilleen keskeltä maata.

Nähtävyydet

Erityisesti Namibian mahtava ja monipuolinen luonto vetää puoleensa. Silmä lepää Namibian avaria maisemia katsellessa. Tasangot, vuoret, savannit ja aavikot levittäytyvät silmien eteen sinisen ja useimmiten pilvettömän taivaan alla.

Lännessä Namibin autiomaa ja idässä Kalaharin hietikot ovat harvaan asuttuja. Nämä ovat silti suosittuja kohteita, keskellä erämaata löytyy rauhaa, mutta myös toinen toistaan upeampia maisemia.

Kansallispuistot ja luonnonsuojelualueet kattavat suuren osan maata. Suosituimmat ja tunnetuimmat nähtävyydet ovat:

  • Etoshan eläinpuisto on Afrikan tunnetuimpia, kooltaan 22,270 km², eli suurempi kuin Slovenia. Puisto tarjoaa opastettuja ajeluita tai omalla autolla voi kierrellä vaikka koko päivän etsimässä eläimiä. Puistossa on 5 aidattua leiriä, joissa yövytään. Puistossa on mm. leijonia, sarvikuonoja, norsuja ja lukuisia antilooppilajeja.
  • Fish River Canyon yksi maailman suurimpia kanjoneita on Namibian toiseksi suosituin turistikohde. MAhdollisuus patikoida jopa 85 kilometrin matka kanjonin halki.
  • Sossusvlein dyynit ovat maailman korkeimmat n. 300 metriä korkeat. Suurimmalle dyynille kiipeäminen on suosittu aktiviteetti. Myös dyynilautailijoita on paljon.
  • Twyfelfonteinin kallipiirrokset ovat lähes 3000 vuotta vanhoja, Unescon maailmanperintökohde

Sinänsä pelkkä Namibia on nähtävyys, sillä nähtävää ja koettavaa riittää mihin tahansa meneekin. Jos haluaa tutustua Namibiaan kunnolla, on hyvä varata aikaa joko omatoimimatkalle tai ryhmämatkalle ainakin pari viikkoa. Tässä ajassa ehtii nähdä monipuolisen Namibian, ja vaikka ajomatkat ovat pitkiä, voi reitin  varrella nähdä mm. aavikkonorsuja, jotka ovat sopeutuneet elämään hyvin karuissa olosuhteissa sekä antilooppeja ja kirahveja teiden varsilla. Lehmät ja aasit kulkevat myös usein vapaana teiden varsilla tai teillä pohjoiseen mentäessä, joten on hyvä pitää vauhti maltillisena.

 

                         

Etosha                                                                                                                                                Fish River Canyon

                          

Sossusvlei                                                                                                                                         Twyfelfontein

 

Tapakulttuuri

Ehkäpä tärkein asia, mikä tulee muistaa Namibiaan matkustettaessa on käsite "African time". Sovitut tapaamisajat ovat suuntaa-antavia, bussi lähtee kun se on täynnä, töihin tullaan suunnilleen silloin kuin pitäisi, kenelläkään ei ole kiirettä. Tämä on varmasti suomalaismatkaajalle vaikeaa muistaa ja ymmärtää. Asiat eivät monesti suju kuten ajatteli niiden menevän. On vain valmistauduttava siihen, että aikataulut voivat pettää pahemman kerran. Vaikka toki paljon turisteja luotsaavat firmat tietävät, että länsimaalaiset arvostavat täsmällisyyttä, ja onhan se joissain tapauksissa välttämätöntäkin, että retkelle päästään lähtemään ajallaan.

Namibialaiset ovat avoimia ja ystävällisiä, ja heidän kanssaan on helppo jutella, vieraita ei vierasteta vaan pikemminkin otetaan lämpmästi vastaan. Kaikilta kysytään kuulumiset ja kadullakin moni saattaa tervehtiä tai vilkuttaa turistille. Ei ehkä enää niinkään kaupungeissa, mutta maaseudulla koko kylä on kiinnostunut turistista ja monelle on ylpeyden aihe jos saa vieraita omaan kotiinsa. Tällöin ollaan erittäin vieraanvaraisia ja saatetaan tarjota juhla-ateria, joka yleisimmin on hirssipuuroa, kanaa ja pinaattikastiketta. Maaseudulla syödään usein käsin, ja hyviin tapoihin kuuluu, että jokainen vuorollaan pesee kädet pesuvadissa sekä ennen että jälkeen syömisen. Lisäksi tapoihin kuuluu, että ruokaa otetaan vain kerran, ei santsikierroksia.

Nimet ovat hyvin tärkeitä Namibiassa, jokainen tapaamasi uusi henkilö painaa nimesi mieleen, mutta ainakin itse olen löytänyt itseni monta kertaa tilanteesta, jossa kaikki puhuttelevat minua nimeltä, mutta itse en muista kenenkään nimeä. Mikäli siis mahdollista, on hyvä opetella muistamaan nimiä, Namibialaiset tykkäävät puhutella nimillä. Usein lapsesta tulee jonkin vanhempien arvostaman henkilön kaima. Nimillä on monesti myös jokin symbolinen merkitys.

Namibian sanotaan olevan vastakohtien maa niin luonnon kuin elinolojenkin puolesta. Tuloerot ihmisten välillä ovat maailman suurimpia. Silti monet kulttuurit, eriväriset ja erikieliset ihmiset elävät sovussa keskenään.

Infrastruktuuri on kehittynyt, päätiet ovat hyvät, kaupoista saa kaikkea. Windhoekin kaduilla näkee moderneja lasi- ja teräsrakenteisia taloja, sata vuotta vanhaa saksalaista arkkitehtuuria, liikemiehiä salkkuineen, opiskelijjoita kännyköineen, hereronaisia mahtavine pukuineen ja päähineineen. Windhoekin laitamilla törmää myös väistämättä köyhyyteen, pellistä rakennettuihin hökkelikyliin ja elämästä taisteleviin ihmisiin. Maaseudulla tapaa perinteisesti pukeutuvia himba-paimentolaisia ja kuokan varressa hikoilevia maanviljelijöitä.
 

Etniset ryhmät kiehtovat myös. Länsimaiselle ihmiselle mielenkiintoisin heimo on varmaankin himba-kansa, joka elää vielä metsästäjä-keräilijä- taloudessa ja asuu alkeellisesti Luoteis-Namibiassa. Naiset kulkevat yläosattomissa ja miehet pitävät vain lannevaatetta. Himbat eivät peseydy koskaan, vaan levittävät vartaloonsa ja hiuksiinsa okran ja lehmänrasvan sekoitusta, joka ilmeiseti pitää hajut poissa ja suojaa ihoa auringolta. Himbat uskovat luonnonuskontoihin. Himbakylään ei kannata mennä ilman paikallista opasta, koska kylässä pätevät tietyt säännöt, ja harva himba osaa kunnolla englantia.

Namibiassa asuu jonkin verran myös Bushmanneja,  San-kansaa, jotka myöskin viettävät liikkuvaa metsästäjä-keräilijä elämää, ainakin vielä niin kauan kun heillä on tilaa liikkua. Yhä useammat jäävät paikoilleen, ja hallitus on huolissaan lasten kouluttautumisesta.

                                    

Saksan siirtomaa-ajan ja suomalaisen lähetystyön vaikutukset

Namibian sanotaan olevan viimeinen siirtomaa, joka itsenäistyi, vasta vuonna 1990. Namibia oli ensin Saksan siirtomaana vuosina 1884-1915, jolloin Namibia tunnettiin nimellä Saksan Lounais-Afrikka.  Ensimmäisen maailmansodan aikana maan valoitti Etelä-Afrikan unionin joukot, jotka koostuivat tuolloin Iso-Britannian siirtomaista. Näin Namibia joutui siis Iso-Britannian siirtovallan alle, Etelä-Afrikan mandaatiksi Kansainliiton nojalla.

Itsenäisyyssota käynnistyikin nopeasti 1966, koska levottomuutta oli ollut jo 40-luvulta asti. Rauha saatiin kuitenkin aikaan vasta 21.3.1990, vaikka YK olikin huomauttanut asiasta jo aikaisemmin. Itsenäisyyden toteutumista valvoi mm. Martti Ahtisaari .

Saksan siirtomaa aika on vaikuttanut infrastruktuuriin paljon, monet kirkot ja talot ovat aivan saksalaistyylisiä, asuuhan maassa vieläkin paljon saksalaisia. Maa on edelleen myös saksalaisten turistien suosiossa. Leipomoissakin näkee esimerkiksi apfelstrudeleita ynnä muita saksalaisia leivoksia. Saksan kielellä tulee myös toimeen melko hyvin. Vaikka sotakirveet on haudattu, on saksalaisten ja namibialaisten kesken silti vielä hiukan eripuraa, hallitus aikoo esimerkiksi purkaa Windhoekin siirtomaa-ajan aikaisen saksalaisen museon ja on rakentanut tilalle hulppean uuden mudeon. On aistittavissa, etteivät namibialaiset pidä saksalaisista niin kovin, mutta matkailun kannalta saksalaiset kyllä tuovat rahaa paljon.

Martti Ahtisaari puolestaan on tehnyt suuren vaikutuksen taistellessaan Namibian itsenäisyyden puolesta. Moni Namibialainen Martti onkin saanut nimensä Ahtisaarelta. Suomen ja Namibian välinen side syntyi kuitenkin jo paljon aikaisemmin, 1869 suomalainen lähetyssaarnaaja Martti Rautanen saapui Namibiaan, jossa teki elämäntyönsä. Hän loi mm. ndongan kirjakielen ja teki Raamatunkäännöstyötä sekä toimi opettajana, ja ensimmäiset ambomaalaiset  papit vihittiin 1925. Rautanen kuoli 1926 ja on haudattu Ambomaalle, kotitalonsa pihalle, joka toimii nykyään museona.

 Marttien sekä monien muiden lähetystyöntekijöiden ansiosta suomalaisilla on Namibiassa arvostettu asema.

Discuss & brainstorm

Only members of this wiki are allowed to contribute to discussions. If you would like to participate in the discussion, send a membership request.

Area and region need nomality rain water,send to this region rain weather,for week,feelds need water of this depend agriculture products,food for eat.
anonymous   (21.07.2012 13:05)