Papua-Uuden-Guinean itsenäinen valtio

Tyynenmeren suurin saari

Aikavyöhyke UTC+10 aikaero Suomeen +7t kesäaika ei käytössä

Valtiomuoto perustuslaillinen monarkia. Papua-Uusi-Guinea kuuluu myös brittiläiseen kansainyhteisöön.

Valuutta Kina = 100 toeaa PGK

Pääasialliset kielet Tok Pisin, Englanti ja Hiri Motu lisäksi n.860 paikallista kieltä

Pääasialliset uskonnot Roomalaiskatoliset 27%, Luterilaiset 19,5%, United church 11,5%, Seitsemännenpäivän adventistit 10% ja Helluntalaiset 8,6%

Matkusturvallisuus tällä hetkellä ei ole matkustusturvallisuuteen liittyviä tiedotteita, mutta aina matkustaessa on kuitenkin hyvä tehdä ilmoitus maassa olosta Suomen suurlähetystöön. Lähin suurlähetystö sijaitsee Canberrassa, Australiassa.

Tarvittavat rokotukset matkustettaessa Papua-Uuteen-Guineaan:

Kaikille suositeltavat rokotukset:

-Hepatiitti A

-kurkkumätä-jäykkäkouristus

-Malarian estolääkitystä suositellaan joko maassa, tai sen osissa

-Tuhkarokko-sikotauti-vihurirokko (MPR)

Riskiarvion perusteella suositeltavat rokotukset:

-Hepatiitti B

-Japanin aivotulehdus

-Lavantauti

Tarvittavat matkustusasiakirjat

Papua-Uuteen-Guineaan matkustava saa lentokentältä enintään 60 päivän turistiviisumin saapuessaan maahan. Passi pitää olla voimassa 6 kk matkan jälkeen.

Papua-Uuden-Guinean itsenäinen valtio eli Papua-Uusi-Guinea on saarivaltio Melanesiassa. Se on Tyynenmeren suurin saari ja käsittää yli 600 saarta. Se muodostuu Uuden-Guinean saaren itäosasta sekä sen lähettyvillä olevista pienemmistä saarista. Se sijaitsee n.150km Australian pohjoispuolella lounaisella Tyynellämerellä, juuri päiväntasaajan eteläpuolella. Muut naapurivaltiot ovat Indonesia, jolle Uuden-Guinean läntinen puolisko eli Länsi-Uusi-Guinea kuuluu, sekä meren erottamina Mikronesian liittovaltio pohjoisessa ja Salomonsaaret kaakossa. Valtion noin kuusi miljoonaa asukasta puhuvat satoja eri kieliä, sillä asutus on pitkään ollut keskittynyt pieniin eristyneisiin kyliin.

Papua-Uuden-Guinean ja Indonesian välinen 820 kilometrin mittainen raja kulkee pitkin 141. pituuspiiriä, poikkeuksena Flyjoen muodostama mutka, joka työntyy pituuspiirin länsipuolelle. Valtioon kuuluvat pääsaaren ohella sen itä- ja koillispuolella sijaitsevat Bismarckinsaaret (joista suurimmat ovat Uusi-Britannia ja Uusi-Irlanti), Trobriandsaaret, D’Entrecasteaux’nsaaret, Louisiadesaaret, Amiraliteettisaaret (joista suurimpana Manus) sekä maantieteellisesti Salomonsaariin kuuluvat Bougainville ja Buka. Valtion pinta-ala on 462 840 km2.

Pääsaarta hallitsee sen pituussuunnassa kulkeva nuori keskusvuoristo, jonka korkein huippu Papua-Uuden-Guinean puolella on Mount Wilhelm (4 509 m). Vuoriston jatkeena saaren kapeassa kaakkoisosassa on Owen Stanley Range (korkein kohta Mount Victoria, 4 035 m). Vuoret ovat teräväpiirteisiä, paikoin hyvin jyrkkiä ja vaikeakulkuisia. Alue sijaitsee mannerlaattojen siirrosvyöhykkeellä, ja maassa on monia toimivia tulivuoria, kuten Manam, Karkar, Lamington, Langila, Ulawun, Rabaul ja Bagana. Maanjäristykset, maanvyöryt ja tsunamit ovat suhteellisen yleisiä. Papua-Uudella-Guinealla on rantaviivaa 5 152 kilometriä.

Noin puolet Papua-Uuden-Guinean pinta-alasta on alankoa. Sateisista vuoristoista virtaa useita vuolaita jokia, joista suurimmat ovat Fly (1 200 km), Sepik (1 126 km), Ramu (640 km) ja Purari (470 km). Useat joista laskevat pääsaaren etelärannikolle Papuanlahteen ja muodostavat laajan suistoalueen, jossa sijaitsee yksi maailman laajimmista soista. Suurin järvi on Westernin maakunnassa sijaitseva Lake Murray, jonka 400 neliökilometrin pinta-ala moninkertaistuu sadekausina.

65 prosenttia maan pinta-alasta peittää tiheä metsä, josta valtaosa on trooppista sademetsää. Etelärannikolla ja pääkaupungin Port Moresbyn seudulla on kuivempaa trooppista kuivametsää ja savannikasvillisuutta sekä paikoin monsuunimetsää. Ylängöillä kasvaa muun muassa tammia, pyökkejä sekä mäntyjä, ja korkeimmilla vuorilla yli 3 400 metrin korkeudessa on karua alpiinista kasvillisuutta. Vuorten huiput ovat paljaita. Pääsaaren rannikolla, etenkin Papuanlahden jokisuistoalueella, on mangrovemetsää.

Papua-Uudessa-Guineassa asuu yli 800 eri etnistä ryhmää ja siten se on yksi maailman  maista, jossa elää eniten erilaisia kansoja. Väestöön kuuluvat papualaiset, papuanmelanesialaiset, negritot, mikronesialaiset, polynesialaiset sekä malajit ja kiinalaiset. Papualaisten asuttamat alueet kärsivät usein ylikansoituksesta, joten jatkuva muuttoliike suuntaa kaupunkeihin, missä eri heimojen jäsenet tavallisesti asuvat omissa nk. siirtokunnissaan.

Alkuperäisväestön keskuudessa heimon jäsenyys määräytyy tavallisesti puhutun kielen perusteella. Maassa, jossa puhutaan yli 800 eri kieltä, tämä Wantok-järjestelmä on eräänlainen sosiaaliturva sekä apu henkilöiden identifioimiseen. Järjestelmä toimii yhden periaatteen varassa: se joka puhuu kieltäni, kuuluu heimooni ja auttaa minua.

Heimojen väliset riidat ovat hyvin tavallisia. Jokaisella on omat sääntönsä, arvonsa ja lakinsa, mikä synnyttää heimon sisällä riippuvuussuhteita ja vaatii toisaalta myös lojaalisuutta sitä kohtaan. Heimon jäsenyys on periaatteena myös oikeudessa oomistaa alueita ja maata. Näin ollen valtiolle kuuluukin vain 3 prosenttia maa-alueista, loput kuuluvat eri heimoille, jotka sopivat tietyn mittaisesta maankäyttöoikeudesta. Englantia käytetään opetuskielenä ja liike-elämän kielenä, mutta sen lisäksi puhutaan myös pidgin-englantia (tok pisiniä), alkuperäiskielten sekä siirtomaakaudella puhuttujen englannin ja saksan sekoitusta, joka kehittyi plantaasien työntekijöiden arkikieleksi.

Ylänköjen heimot eivät ole olleet yhteydessä länsimaiseen yhteiskuntaan ennen 1930-lukua, mutta aika, jolloin muukalaisia tervehdittiin myrkkynuolilla, samoin kuin huhut kannibalismista on ohi. Jääkaapit ja televisiot kuuluvat nykyään heimojen elämään. Jotkin vanhoista tavoista kuitenkin jatkavat olemassaoloaan: hulit ovat Papua-Uuden-Guinean suurin heimo (75000 jäsentä), jonka keskuudessa miehet elävät terveytensä menettämisen pelosta erillään naisista ja koristautuvat paratiisilinnuiksi juhlien aikaan. Toiset perinteiset rakenteet puolestaan murtuvat. Nuoret hulit uskovat yhä henkien taloihin sekä verikostoon, mutta juovat myös mielellään amerikkalaisia virvoitusjuomia.

Papua-Uusi-Guinea toivottaa vuosittain tervetulleeksi lähes 54000 matkailijaa, joita saapuu joka puolelta maapalloa. Maan kiehtovin kohde on sen upea kasvi-ja eläinmaailma, johon kuuluvat jättiläisperhoset, 45 erilaista paratiisilintua, nokkasiilit, pussihiiret, erilaiset pussikiipijät ja -liitäjät sekä puukengurut. Maan kasvilajien kirjo vaikuttaa loputtomalta yli 3000 lajia kattavine orkideoineen ja moninen mangrovelajeineen. Yhtä vaikuttavia ovat trooppisten sademetsien puut, joita on yli 1200 erilaista, sekä Uuden-Guinean rannikkoseudun noin 620 erilaista pandanus-suvun kasvia.

Uutta-Guineaa ympäröivästä merestä löytyy valtavia kivi- ja pehmytkoralleja sekä kymmenkertainen määrä erilaisia kalalajeja Karibianmereen verrattuna. Saaren rannikon  tuntumassa sukeltajat voivat nähdä runsaasti erilaisia syviä ja matalia riuttoja, jyrkänteitä, korallivuoria, atolleja, tunneleita, laguuneja ja hylkyjä. Easterfieldin koralliatolli on erityisen kiinnostava kohde korallikasvuston ja suurten kalojen ansiosta. Uudessa-Britanniassa ja Bougainvillessä on sukelluskeskuksia.

Ylänköjen kaupungeista matkailijat voivat tehdä retkiä useisiin kulttuurisesti kiinnostaviin sekä luonnonnähtävyyksiltään merkittäviin kohteisiin kuten Mendin laaksoon eteläisellä ylängöllä sekä Hagenin vuoren lähellä sijaitsevaan Baiyerjoen kansallispuistoon. Monissa kylissä kuten wabangissa, Bena Benassa ja Asarossa voi luoda silmäyksen sekä perinteiseen elämänmenoon että papualaisten käsityötaitoihin. Sepikjoella voi tehdä monipäiväisiä laivamatkoja: matkan aikana voi nähdä suomaan kasvi- ja eläinmaailmaa sekä vierailla syrjäisissä kylissä ja lähetysasemilla.

Matkustaminen maassa on hankalaa; päätiet ovat vasta rakenteilla. Suurin osa vuoristoreiteistä on sorateitä, joita ei sateiden aikaan voi käyttää ollenkaan. Busseja kulkee syrjäisimmille seuduille. Vuokra-autoja on tarjolla suuremmissa ja takseja myös pienemmissä kaupungeissa. Sisäiset lentoyhteydet ovat hyvät. Port Maresbyssä on kansainvälinen lentoasema. Jos haluaa itse ajaa Papualla on kansainvälinen ajokortti pakollinen. Liikenne on vasemmanpuoleinen.

Port Moresbyssa ja suuremmissa kaupungeissa on sekä kansainvälisen tason hotelleja että motelleja. Ylängöllä ja Sepikjoen varrella voi yöpyä alueelle tyypillisissä majoissa, joihin tosin pääsee vain veneellä tai lentokoneella.

Sopivin matkustusaika Papualle ajoittuu huhti§kuun ja syyskuun väliseen aikaan.

Turistille lisää tietoa löytyy esim osoitteesta www.pngtourism.org.pg

FIDZI

1. Pääkaupunki: Suva

Asukasluku: 957 780 (2010)

Valuutta: Fidzin dollari

Pääkielet: Fiji, englanti, hindi

Pinta-ala: 18. 270 neliökilometriä

Fidzisaaret ovat 320 saaren ryhmä eteläisen Tyynenmeren lounaisosassa, noin 4500 kilometriä Honolulusta lounaaseen ja noin 1800 kilometriä  Uuden-Seelannin pohjoispuolella. Kaksi suurinta saarta ovat Viti Levu ja Vanua Levu, jotka yhdessä käsittävät noin 90 % maapinta-alasta.

Pääkaupunki Suvan asukasmäärä on noin 173 000. Fidzin väestöstä arviolta 57 % on alkupräisfidziläisiä ja 37 % intianfidziläisiä. Maassa on pienet rotumalaisten, kiinalaisten ja eurooppalaisten vähemmistöt.

Fidziläisistä kristittyjä on 64,5 %, hinduja 27,9 %, muslimeja 6,3 %, Assembly of God-jäseniä 5,7 %, 7.päivän adventisteja 3,9 %, anglitaaneja 0,8 %, sikhejä 0,3 % ja muita 10,3 %.

Maan sisäpoliittinen tilanne on epävakaa. Poliittisia levottomuuksia voi syntyä nopeasti ilman varoituksia. Matkustajien on syytä välttää suuria väkijoukkoja ja mahdollisia mielenosoituksia. Matkustajien tulisi myös varautua paikallisten viranomaisten asettamiin tiesulkuihin. Kansainvälisiä ja paikallisia tiedotuskanavia on syytä seurata tarkasti. Turistialueilla ei ole esiintynyt mitään tavallisuudesta poikkeavaa. Muuten Fidzille matkustaville pätevät samat säännöt kuin yleensä ulkomailla liikuttaessa. Passeja ja matkasekkejä kannattaa säilyttää hotellin turvalokerossa ja arvoesineet poissa näkyvistä. Ulkoministeriö suosittelee ennen matkaa matkustusilmoituksen tekemistä.

Rokotukset: kaikille suositeltavat rokotesuojat ovat Hepatiitti A, kurkkumätä-jäykkäkouristus ja tuhkarokko-sikotauti-vihurirokko. Riskiarvion perusteella harkittava rokotesuoja on lavantauti ja Hepatiitti B.