This is a free Purot.net wiki
Sivukartta
  • View:

Kiina

Matkustusturvallisuus

Ulkoasiainministeriön mukaan yleinen turvallisuustilanne Kiinassa on hyvä. Matkailijoihin kohdistuu harvoin vakavia rikoksia. Normaali varovaisuus on tarpeen. Suurin turvallisuusriski on liikenne. Taskuvarkauksia sattuu turistien suosimilla ostosalueilla. Oppaaksi kadulla tarjoutuvia paikallisia kannattaa välttää, sillä tapaaminen saattaa päättyä rahojen katoamiseen tai kutsu teemaistiaisiin yliveloitukseen luottokortilta.

Poliisin hätänumero on 110. Suurkaupunkien poliisilaitoksilla on englanninkielisiä palvelunumeroita, esim. Pekingissä (010) 8401 5300.

Tiibetin autonomiselle alueelle matkustaminen edellyttää erityislupaa. Myös muita alueellisia rajoituksia saattaa esiintyä. Tiibetin autonomisella alueella sekä Xinjiangin maakunnassa on ollut ajoittaisia paikallisia levottomuuksia.

Kesäkautena Etelä-Kiinaan matkustavia kehotetaan tutustumaan paikallisiin sääolosuhteisiin ennen matkaa ja varautumaan nopeasti alkaviin tulviin ja voimakkaisiin tuuliin.

Rokotukset ja mahdolliset muut terveysviranomaisten ohjeet

Kiinassa on viime vuosina todettu muutamia vakavia epidemioita, mm. SARS vuonna 2003. Kiinaan kulloinkin tarvittavat rokotukset on syytä tarkistaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Matkailijan terveysoppaasta hyvissä ajoin ennen matkaa. Suositeltavia rokotuksia ovat hepatiitti A ja B, Japanin aivotulehdus, jäykkäkouristus ja lavantauti. Riippuen siitä, minne päin Kiinaa on menossa, myös Malariaa vastaan kannattaa suojautua. Keltakuumetta ei Kiinassa esiinny, mutta keltakuumerokotus voidaan vaatia henkilöltä, joka on vastikään oleskellut keltakuumealueella.

Kaikenkattava matkavakuutus on tarpeen, sillä länsimaiden tasoista sairaanhoitoa edellyttävät toimenpiteet ovat Kiinassa erittäin kalliita. Rajatarkastuksen yhteydessä saatetaan pyytää englanninkielistä lääkärinmääräystä erikoisemmista lääkkeistä.

Kraanavesi ei ole juomakelpoista. Sitä ei tule myöskään käyttää ruoanlaittoon. Turistien on suositeltavaa ostaa ainoastaan pullotettua vettä. Kiinalainen ruoka on yleensä hyvin kypsennettyä ja tavallisin syy vatsaoireisiin ei ole niinkään ruoka kuin likaiset astiat.

Yleinen hätänumero Manner-Kiinassa on 120 (sairaankuljetus yms.), Macaossa 999. Turisteja varten päivystävät 24h-numerot 110 ja 112.

Tarvittavat matkustusasiakirjat

Kaikilla Kiinaan saapuvilla matkustajilla tulee olla voimassaolevat passi ja viisumi. Passin tulee olla voimassa vähintään 6 kuukautta maasta poistumisen jälkeen. Passissa tulee olla vähintään 2 tyhjää viisumisivua. 24 tunnin sisällä tapahtuva transit ei edellytä viisumia. Myöskään alle kolme kuukautta kestävillä matkoilla Hong Kongiin suomalaiset eivät tarvitse viisumia. Manner-Kiinaan suuntautuviin matkoihin viisumia voi anoa Kiinan Suomen edustustosta Helsingissä.

Kiinaan lennettäessä matkustajille jaetaan lennon aikana täytettäviksi maahantulo- ja maastapoistumiskortti. Kortit täytetään englanniksi kuulakärkikynällä tekstaten. Maastapoistumiskortti tulee säilyttää matkan ajan; se luovutetaan lentoasemalla maasta lähdettäessä.

Henkilöllisyys on tarvittaessa pystyttävä vahvistamaan pyydettäessä, joten mukana kannattaa aina pitää vähintään kopio passista ja viisumista. Ulkomaalaisten on rekisteröidyttävä lähimmälle poliisiasemalle 24 tunnin kuluessa maahan saapumisesta. Hotelleissa asuvien osalta rekisteröinnin hoitaa hotelli.

Valuutta

Kiinan valuutta on Renminbi (RMB), ”kansan raha”, ja sen rahayksikkö on yuan (CNY, ¥). Pankkiautomaatista käteistä nostettaessa tai vaihtorahana voi saada väärennettyjä 50 ja 100 yuanin seteleitä. Matkavaluutaksi voi ottaa euroja, US-dollareita hyväkuntoisina seteleinä tai matkasekkeinä. Valuutanvaihtokuitit tulee säilyttää, jotta maasta poistuessa voi vaihtaa renminbit muuksi valuutaksi.

Hong Kongissa käytetään Hong Kongin dollaria (HKD). Macaon valuutta on pataca (MOP), mutta siellä maksuvälineenä käy myös Hong Kongin dollari.

Aikavyöhyke

Kello on Pekingissä kesäaikana 5 tuntia ja talviaikana 6 tuntia enemmän kuin Suomessa. Vaikka Kiina ulottuu eri aikavyöhykkeille, koko Kiinan kansantasavallassa seurataan Pekingin aikaa.

Valtiomuoto

Kiinan valtiomuoto on kansantasavalta. Maa on kommunistinen yksipuoluevaltio. Valtionpäämiehenä on presidentti, ja parlamenttina toimii lähes kolmituhatjäseninen Kansankongressi.

Keskeisimmät kielet ja uskonnot

Kiinan virallinen kieli on mandariinikiina. Sitä puhuu äidinkielenään yli 50 % Kiinan väestöstä, ja se on valtion virastojen kieli sekä opetuskieli kaikissa oppilaitoksissa. Mandariinikiinan lisäksi maassa puhutaan paria sataa muuta kieltä. Yli miljoonan puhujan kieliä Kiinassa on 21, mm. Wu-kiina ja Yue-kiina eli kantoninkiina.

Kiinan hallituksen hyväksymät uskonnot ovat buddhalaisuus, taolaisuus, islam ja kristinusko. Maassa uskotaan myös perinteiseen konfutselaisuuteen. Vuonna 2010 arvioitiin noin 85 prosentilla väestöstä olevan jonkinlainen uskonnollinen vakaumus, vaikka maa on virallisesti ateistinen.

Tapakulttuuri

Pohjois-Kiinassa ihmiset ovat pidättyväisiä, kun taas eteläkiinalaiset ovat avoimempia. Englantia ei puhuta yleisesti hotellien ulkopuolella. Rauhallinen käytös ja elekieli ovat avuksi, kun yhteistä kieltä ei löydy. Kasvojen menettämiseen johtavaa kommunikointia paikallisten kanssa on syytä välttää. Maaseudulla ja pikkukaupungeissa asukkaat saattavat tuijottaa ulkomaalaisia.

Äänekäs räkiminen ja syljeksiminen ovat yleinen tapa, sekä ulkosalla että julkisissa tiloissa ja kulkuvälineissä. Esimerkiksi Pekingissä ja Hong Kongissa julkista syljeskelyä on rajoitettu sakon uhalla.

Kiinan ruokakulttuuri poikkeaa melkoisesti länsimaisesta. Ravintolassa luut ja kalanruodot voi laittaa suoraan pöytäliinalle. Tupakointi ruokailtaessa on yleistä, ja pöytäseurue voi olla hyvinkin äänekäs. Aamiaiseksi nautitaan yleensä vihreää yrttiteetä, keittoa ja valkoista leipää. Ravintolassa aterialla tilataan eri ruokalajeja ruokailijoiden lukumäärän mukaisesti, esim. 3-4 lajia kahdelle, jolloin pöydän keskelle asetetaan yhteisiä kulhoja, joista ruokaa otetaan omalle lautaselle. Ensin pöytään tuodaan vihanneksia ja niiden jälkeen kaikki muut ruokalajit samanaikaisesti. Keitto syödään joko viimeisenä (Pohjois-Kiinassa) tai alkuruokana (Kantonissa). Riisi tilataan erikseen, ja se tuodaan vasta aterian lopussa. Ruoka syödään puikoilla. Kiinalainen keittiö jakautuu ilmansuuntien mukaisesti eri koulukuntiin: Itäisen (Shanghain) keittiön ruuat ovat maustettuja, runsaasti merenantimia ja kasviksia sisältäviä, ja hieman makeampia kuin muualla Kiinassa; eteläiselle kantonilaiselle keittiölle tyypillisiä ovat mm. kevätrullat, hapanimelät kastikkeet ja dim sumit; läntinen sichuanilainen keittiö on kiinalaisista keittiöistä maustetuin chileineen, pippureineen, inkiväärineen ja runsaan valkosipulin käytön myötä; pohjoiskiinalainen (Pekingin) keittiö on tunnettu nuudeleista ja leivästä riisin sijaan, sekä ankan, kanan ja possun käytöstä wok-vihannesten kera. Ruokajuomana on yleensä vesi tai tee, tosin paikallisia oluita ja puna- ja valkoviinejäkin saa. Ulkomaiset juomat ovat kalliita.
Ravintoloissa ei ole juomarahapakkoa.

Markkinoilla tinkiminen on suositeltavaa. Antiikkiesineitä ei saa viedä maasta ilman viranomaisten lupaa.

Taksilla kulkeminen on edullista. Kuljettajien englanninkielen taito on kuitenkin usein heikko. Kiinaksi kirjoitettu osoite on hyvä varata mukaan perille pääsyn varmistamiseksi. Liikenteessä on omat sääntönsä: oikealle kääntyminen vasten punaista valoa on sallittu. Jalankulkijan tulee varoa suojateilläkin autoja.

Valokuvaus on yleisesti sallittu, jollei sitä ole erikseen kielletty, esimerkiksi joidenkin nähtävyyksien sisätiloissa. Kiinalaisille valokuvaus on vakava asia - kuvassa ympäristö ja asennot ovat tarkoin harkittuja. Lähikuvia ottaessa tulee aina ensi pyytää lupa.

Kiinassa ei saa osallistua mielenosoituksiin ilman viranomaisen lupaa. Kiinan valtiojohdon tai kommunistisen puolueen arvostelua ei suvaita, samoin Kiinan ihmisoikeuksista tai Tiananmenin aukion mielenosoituksesta on syytä olla puhumatta. Tiibetin tai Taiwanin tilanteesta puhumista tulee välttää. Dalai Laman muotokuvat ja Tiibetin lipun liputtaminen ovat kiellettyjä Kiinassa.

Pyhäpäivät

Kiinalainen uusi vuosi on vuoden tärkein juhla. Sen ajankohta määräytyy kuukalenterin mukaan. Aattona vietetään tärkeitä perhejuhlia ja keskiyöllä ammutaan ilotulitteita. Juhlamenot vaihtelevat seuduittain, mm. Pekingin keskustassa rakettien ampuminen on kielletty. Yleensä kiinalaiset pitävät uudenvuoden yhteydessä lähes viikon pituisen loman, jolloin mm. virastot, pankit ja koulut ovat suljettuina. Liikkeet ovat avoinna, mutta sulkevat ovensa jo n. klo 16. Nähtävyydet ovat yleensä avoinna ja erittäin ruuhkaisia.

Lyhtyjuhla on kuuvuoden ensimmäisen kuukauden 15. päivänä. Juhlaan liittyy paikkakunnittain ilotulituksia ja kansantansseja.

Puhtaankirkkaudenpäivänä keväällä lakaistaan vanhempien ja isovanhempien haudat.

Lohikäärmejuhlaa vietetään kuuvuoden 5. kuukauden 5. päivänä. Päivä pohjautuu kuuluisan runoilijan Qu Yanin kuolemaan.

Kuujuhlaa vietetään kuuvuoden 8. kuukauden 15. päivänä. Tähän perhejuhlaan kuuluu kuukakkujen nauttiminen.

1.1. uudenvuodenpäivänä, 1.5. työn päivänä ja 1.10. kansallispäivänä liikkeet, pankit, virastot ja useat ravintolat ovat suljettuina. Yleisillä paikoilla esiintyy ruuhkia, koska monet kiinalaiset ovat tällöin lomalla.

Luonnonmaantieteellinen sijainti ja ilmasto

Suurin osa Kiinan pinta-alasta on vuoristoa tai ylänköä. Länsiosaan kuuluu suuri osa Sisä-Aasiaa, jossa on korkeita vuoristoja, ylänköjä ja laskujoettomia altaita. Itäosassa on laajoja tasankoja, kukkulamaastoa ja vuorimaata. Himalajan ja Kunlunvuorten välissä on Tiibetin ylänkö. Tiibetin ja Nepalin rajalla kohoja Mount Everest. Tarimin allas ja Dzungarian allas kuuluva samaan ylänkölaakioon kuin Gobin aavikko. Tämän kaakkoispuolella on Pohjois-Kiinan tasanko, Kiinan kulttuurin kehto. Koillisosan muodostaa vuorten ympäröimä Mantsurian alanko. Etelä-Kiinan tasanko on vuoristojen pirstoma.

Merkittävä osa Kiinasta sijaitsee seismisellä alueella. Maanjäristyksiä esiintyy ajoittain, useimmiten maan länsi- ja lounaisosien vuoristoisilla alueilla, mukaanlukien Sichuanin, Xinjiangin ja Yunnanin alueilla.

Kiina on ilmastoltaan hyvin vaihteleva. Maan eteläosissa on trooppiset ilmasto-olosuhteet, Koillis-Kiinassa taas ankarat talvet. Sisä-Mongoliasta ja pohjoisesta länsirajalle on kuivan aavikon vyöhyke, ja Tiibetin ylängöillä vallitsee kylmä vuoristoilmasto.

Talvi on Pohjois-Kiinassa ja Tiibetin ylängöillä pitkä ja kylmä, mm. Heilongjianigin maakunnassa tammikuun päivälämpötila on ylimmillään keskimäärin -12 ja alimmillaan -26 astetta. Vastaavasti Etelä-Kiinan Hainanissa tammikuussa on 18-26 asteista, ja subtrooppisessa Hong Kongissa 14-18 astetta. Tiibetin ylängöillä talvi voi jatkua jopa toukokuulle, ja lumimyrsky voi tukkia tien vielä kesäkuussa.

Pekingin talvet ovat varsin kylmiä, tammikuussa alimmillaan -10 astetta. Syyskuun puolivälistä marraskuulle kaupunki kylpee auringossa. Vuorilla voi lasketella joulukuusta huhtikuulle.

Kesällä lämpötilat kohoavat korkealle eri puolilla maata. Ylimmät lämpötilat ovat keskimäärin Pekingissä 30 astetta, Shanghaissa 32 astetta, Lhasassa 23 astetta. Kesällä Kiinassa saadaan myös suurin osa sateista, eniten sataa etelässä ja idässä. Trooppiset pyörremyrskyt koettelevat maan itä- ja eteläosia toukokuusta marraskuuhun. Hiekkamyrskyt ovat ongelmana varsinkin Pekingissä lopputalvesta ja keväällä.

Maan luonnonvetovoima ja kulttuurivetovoima

Kiinan rajojen sisään mahtuu niin maailman korkeimpia vuoria, kuin laajimpia aavikoita että idyllisiä jokilaaksoja. Maaseudun luonnonmaisemat ovat monimuotoisuudessaan kauniita, ja Hainanin saarelta löytyy trooppinen paratiisi.

Kiinan eläimistön erikoisuuksia ovat Sichuanin bambustoissa elävä jättiläispanda ja Tiibetin jakki.

Kiina on maailman kiehtovimpia ja tärkeimpiä sivilisaatioita. Maan vanha kulttuuri on saanut alkunsa jo n. 2000 eKr Huangjoen laaksossa. Aineellinen kulttuuri, käsityö ja maanviljelys olivat jo varhain teknisesti korkeatasoisia, ja monet keksinnöt, kuten ruuti, paperi, leija ja kompassi olivat Kiinassa tunnettuja ennen länsimaita. Kirjallisuutta, musiikkia ja taidetta arvostettiin, ja uskonnot olivat filosofisesti värittyneitä.

Nykypäivän Kiinassa vanha ja uusi kohtaavat. Pilvenpiirtäjien katveessa perinteet elävät edelleen. Matkailijan on vaikea välttyä törmäämästä Pekingin ankkaan tai oopperaan; vaihtoehtoiseen lääketieteeseen; kamppailulajien ja taijin taitajiin puistoissa; kalligrafiaan, mahjongiin tai pöytätennikseen kadun varrella. Kiinan kulttuurista ja historiasta saa lisätietoja kiinan- ja englanninkieliseltä sivustolta www.chinaculture.org.

Tärkeimmät matkailualueet ja matkailukaupungit

Peking (Beijing) on Kiinan pääkaupunki ja toiseksi suurin kaupunki. Asukkaita on n. 15 miljoonaa. Suurin osa Kiinan matkailunähtävyyksistä sijaitsee Pekingin alueella: Taivaallisen Rauhan Aukio on maailman suurin aukio; Kielletyn kaupungin valtavan palatsialueen muurien suojista löytyy 600 vuotta Kiinan historiaa; Taivaan temppeli on arkkitehtoninen mestariteosten kokonaisuus Ming-dynastian ajoilta; keisarillinen kesäpalatsi on Kiinan suurin klassinen puutarha; Kiinan muuri (noin tunnin ajomatkan päässä Pekingistä) on rakennustaidon mestarinäyte – yksi maailman suurimmista ihmiskäden jäljistä. Pekingissä matkatessa on hyvä muistaa, että ilmansaasteet ovat iso ongelma.

Pohjois-Kiina on hankiinalaisen kulttuurin ydinaluetta. Historiallisista nähtävyyksistä kuuluisin on Xi’an, joka toimi tuhat vuotta Zhou-dynastian pääkaupunkina, ja sen lähistöllä olevat 8000 terrakottasotilasta, jotka vartioivat Kiinan ensimmäisen keisarin hautaa, ovat maan upeimpia kulttuuriaarteita.

Koillis-Kiina eroaa muusta maasta sekä kulttuurisesti että etnisesti. Harbinin kaupunki on tullut kuuluisaksi vuosittaisista jääfestivaaleistaan.

Sisä-Mongoliassa on maan alikehittyneimpiä alueita. Niiden historiallinen merkitys nyky-Kiinalle on kuitenkin huomattava, sillä juuri silkkitietä pitkin Kiinan tuotiin niin uskonnot kuin länsimainen tietämys ja kaukokauppa. Alueen mongolialainen nomadikulttuuri kukoistaa edelleen. Luoteis-Gansun aavikolta löytyvät huikeat Mogaon luolat.

Sichuanin alueen Chengdu on isopandojen viimeisiä turvapaikkoja. Wolongin luonnonsuojelualueella isopandoja näkee lähietäisyydeltä.  Chengdun ikivanhassa teehuoneessa voi katsella Sichuan-oopperan esityksen. Tiibetin ylänkö on tunnettu maailman kattona. Vaikuttava Potalan palatsi sijaitsee Lhasan Punaisellavuorella.

Lounais-Kiinan maakunnat ovat etnisten vähemmistöjen asuttamia. Lugu Hun alppimaisemissa asuu yksi maan viimeisistä matriarkaalisista yhteisöistä, ja Longshengin vuorenrinteiden riisipelloilta löytyvät maan pitkähiuksisimmat naiset (punainen yuaoheimo).

Etelä-Kiinan Guangzhou kilpailee Shanghain kanssa Kiinan vireimmän kaupungin tittelistä. Kaupungista löytyy mm. 2000 vuotta vanha hauta, ja Shamianinsaari on jäänne kaupungin eurooppalaisesta kulttuurista. Subtrooppinen Hainaninsaari on Kiinan Havaiji. Hagzhou on Kiinan romanttisimpia kaupunkeja, jossa kannattaa käydä risteilyllä ja pagodeissa. Jangtsejoen varrella on hienoja nähtävyyksiä, kuten Keltainenvuori, Kolmen rotkon patoja Keisarinkanava.

Shanghai on yli 16 miljoonan asukkaan kaupunki, ja yksi maailman suurimmista kaupungeista. Vuonna 2010 Shanghaissa pidettiin maailmannäyttely. Shanghaissa on maailman toiseksi suurin rahtisatama ja kaupunki on Kiinan liike-elämän johtava keskus. Nähtävyyksien sijaan kaupunki tarjoaa vilkkaan yöelämän. Toki nähtävääkin on, esim. Bund – joenrantaa reunustava upea siirtomaa-ajan arkkitehtuuri, ja vanhassa kaupungissa on vielä jäljellä perinteisiä shikumen-taloja.

Hong Kong on Iso-Britannian entinen kruununsiirtomaa, ja liike-elämän keskus. Hong Kongin kävijän ”must”-listalla ovat mm. raitiovaunulla ajelu Victoria Peakille, Star Ferry -risteily sekä Lantaunsaarella käynti Tian Tanin buddhaa ja Po Lin luostaria ihastelemassa.

Macao kuului aiemmin Portugalille, ja on nykyisin tunnettu etupäässä kasinoistaan. Senaatintori (Largo do Senado) on territorion keskipiste.

Maan kartta ja kuvaus sijainnista

Kiina on pinta-alaltaan maailman kolmanneksi suurin valtio Itä- ja Keski-Aasiassa. Sillä on 14 rajanaapuria: Afghanistan, Bhutan, Intia, Kazakstan, Kirgisia, Laos, Mongolia, Myanmar, Nepal, Pakistan, Pohjois-Korea, Tadzikistan, Venäjä ja Vietnam. Kiinaa ympäröivät meret ovat Etelä-Kiinan meri, Itä-Kiinan meri, Keltainenmeri ja Koreanlahti.

 

Yhteystiedot

Suomen suurlähetystö, Peking
Embassy of Finland
Beijing Kerry Centre
Level 26, South Tower
Guanghua Lu 1, Beijing 100020
People´s Republic of China
Puh. +86-10-8519 8300
Fax: +86-10-8519 8301
Sähköposti: sanomat.pek@formin.fi
Verkkosivut: www.finland.cn
Päivystys hätätilanteessa virka-ajan ulkopuolella numerossa +86 139 0103 2673

Yhteystiedot: Suomen pääkonsulaatti, Hong Kong
Consulate General of Finland
Suites 2405-2408, 24th Floor
Dah Sing Financial Centre
108 Gloucester Road
Wanchai
Hong Kong
Puh: +852-2525 5385
Fax: +852-2810 1232
Sähköposti: sanomat.hng@formin.fi
Verkkosivut: www.finland.org.hk

Yhteystiedot: Suomen pääkonsulaatti, Kanton
Consulate General of Finland
3309B-12 Citic Plaza
233 Tianhe Bei Road
Guangzhou 510613
People´s Republic of China
Puh: +86 20 3877 0188
Fax: +86 20 3877 0288
Sähköposti: sanomat.kan@formin.fi
Verkkosivut: www.finland.cn

Yhteystiedot: Suomen pääkonsulaatti, Shanghai
Consulate General of Finland
CITIC Square 2501-2505, 25 th floor
1168 Nanjing Xi Lu
Shanghai 200041
People´s Republic of China
Puh: +86 21 5292 9900
Fax: +86 21 5292 9880
Sähköposti: sanomat.sng@formin.fi

 

Lähteet

Kiina. Näe ja koe –sarja. Tammi. 2008.

Matkailijan maantieto. WSOY. 2001.

www.formin.fi (luettu 1.2.2012)

www.wikipedia.fi (luettu 1.2.2012)

www.wikitravel.org (luettu 18.2.2012)

www.aurinkomatkat.fi (luettu 1.3.2012)

www.tjareborg.fi (luettu 1.3.2012)

Valokuvat: Heidi Laamanen

Discuss & brainstorm

Only members of this wiki are allowed to contribute to discussions. If you would like to participate in the discussion, send a membership request.