This is a free Purot.net wiki
Sivukartta
  • View:

Suomen linja-autoliitto

Sisältöalue

Linja-autoliitto on vuonna 1928 perustettu yritysmuotoisen bussiliikenteen etujärjestö.
 

Linja-autoliiton tehtävänä on vaikuttaa julkiseen valtaan ja muihin keskeisiin sidosryhmiin siten, että liiton jäsenet voivat harjoittaa joukkoliikennettä taloudellisesti kannattavalla tavalla osana valtakunnallista bussiliikenne- ja bussiasemaverkkoa.

Liitto osallistuu bussiliikenteen ja sen eri liikennetyyppien kehittämiseen niin, että eri liikennepalvelutuotteet tyydyttävät mahdollisimman hyvin asiakkaiden tarpeita.

Linja-autoliittoon kuuluu varsinaisina jäseninä noin 340 bussiyritystä, jotka työllistävät noin 9.500 henkilöä ja joiden omistuksessa on noin 5.500 bussia.

Linja-autoliitolla on kahdeksan osastoa: Helsinki, Lounais-Suomi, Kaakkois-Suomi, Sisä-Suomi, Pohjanmaa, Itä-Suomi, Oulu ja Lappi.
 

Linja-autoliiton aluetason toiminnasta vastaa viisi aluepäällikköä. Helsingin osaston aluepäällikkö on Mikko Saavola, Lounais-Suomen ja Pohjanmaan osastojen Peter Ulmanen, Kaakkois-Suomen ja Itä-Suomen osastojen Matti Jolkkonen, Sisä-Suomen osaston Tuomo Kojo, ja Oulun ja Lapin osastojen Jukka Haavikko.
 

Linja-autoliitto on jäsenenä kansainvälisessä maantiekuljetusliitossa IRU:ssa, kansainvälisessä julkisen liikenteen liitossa UITP:ssä sekä pohjoismaisessa bussiliikenneneuvostossa. Lisäksi LAL:lla on suoria kontakteja EU:n eri elimiin, mm. komissioon ja parlamenttiin.

YLEISTIETOA BUSSILIIKENTEESTÄ

Bussien osuus julkisen liikenteen matkustajista maassamme on lähes 60 prosenttia. Joukkoliikenteessä bussien osuus on pääkaupunkiseutua lukuun ottamatta noin 85 %, mutta sielläkin valtaosa matkoista kuljetaan busseilla. Yli 2 miljoonan ajokortittoman suomalaisen
perusoikeuksiin kuuluva liikkuminen on pitkälti bussimatkojen varassa.

Bussiliikenteen reittiverkosto on tiheä ja kattava. Se koostuu työssäkäyntialueiden lisäksi kaupunkien välisestä ja maaaseudun bussiliikenteestä. Bussimatkustajia on koko maassa 330 miljoonaa vuodessa. Bussi on kiistämättä Suomen tärkein joukkoliikenneväline. Se on myös matkustajalle turvallisin liikennemuoto.


Kuusi liikennetyyppiä: bussipalveluja kaikille

* vakiovuoroliikenne
pienten ja keskisuurten kaupunkien paikallisliikenne
sopimusliikenne (suurten kaupunkien paikallisliikenne)
pikavuoroliikenne
tilausliikenne
palveluliikenne


Bussi on maamme tärkein joukkoliikenneväline: kaksi kolmesta joukkoliikennematkasta tehdään bussilla.

 

Yritysaloitteiselle joukkoliikenteelle luodaan julkisen talouden rahan niukkuuden ja yrittäjyyden näkökulmasta aidot toimintaedellytykset.
Tämä varmistetaan reittilupien ennakkoharkinnalla ja mahdollistamalla kaupunki-, seutu- ja työmatkalippujen kelpoisuus reittiliikenteessä.
Vähintään peruspalvelutasoisen verkoston ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi luodaan pitkäjänteinen ja nykyistä merkittävästi suurempi joukkoliikennerahoitus koko hallituskaudeksi. Joukkoliikenteen valtakunnallisen verkoston kattavuus ja toimivuus turvataan myös siten, että alueelliset ja seudulliset joukkoliikenneratkaisut kytkeytyvät siihen.
Viranomaisten ja alan toimijoiden yhteistyötä jatketaan joukkoliikennelain vaikutusten arvioimisessa sekä valmistaudutaan hallittuun siirtymäaikojen päättymiseen tavoitteena bussiliikenteen hoitaminen mahdollisimman paljon yritysaloitteisilla liikenteenhoitomalleilla.
Joukkoliikenteen käyttöä edistetään ympäristöystävällisenä kulkumuotona tukemalla kustannus-ja verohelpotuksin sen tuotantoa, ympäristöystävällisiä kalustoinvestointeja ja uusiutuvien polttoaineiden käyttöä.
 

Busseissa kulkee 323,1 miljoonaa matkustajaa

Muut julkisen liikenteen matkustajat:
Juna 66,7 milj.
Raitiovaunu 52,7 milj
Metro 56,2 milj.
Taksi 57,0 milj.
Lento 2,7 milj.
Muut 1,5 milj
 
Bussijärjestelmä on valtakunnallinen verkosto, jossa päivittäin yli 30 000 vuoroa
matkustajien käytössä. Matkahuollon valtakunnallisesta reitti- ja aikataulutietokannasta matkustaja saa kaikkien bussiyritysten aikataulutiedot ja
matkaliput. Matkaliput kelpaavat kaikissa busseissa.
 
Suomalainen bussijärjestelmä perustuu markkinaehtoiseen toimintatapaan;
noin 80 % vuorotarjonnasta toimii vielä lipputuloilla, ilman julkista rahoitusta.
Monipuolisen bussijärjestelmän eri osat: maaseutulinjat koulukuljetuksineen, kaupunkiensisäinen ja seudullinen liikenne sekä pikavuorot palvelevat asiakkaiden erilaisia liikkumistarpeita ja tukevat toisiaan bussiyritysten liiketoiminnassa. Kuljettajia ja kalustoa voidaan päivän mittaan käyttää eri vuoroilla ja tehtävissä.
Matkahuollon pakettijärjestelmä tuo tuloja henkilöliikenteen hoitamiseen. Tämän kokonaisuuden turvin palvelutasoa ylläpidetään myös siellä, missä se lipputulojen pohjalta ei olisi mahdollista.
 
Valtio ja kunnat ostavat joukkoliikennepalveluita alueilla, joissa tarjontaa ei pystytä ylläpitämään pelkästään lipputuloilla. Lisäksi valtio ja kunnat osallistuvat kaupunki-seutu- ja työmatkalippujen rahoitukseen, jotta lippujen hinnat saataisiin pidettyä houkuttelevina. Pääkaupunkiseudulla ja Turussa kaupungit ostavat ja kilpailuttavat kaikki seudun sisäiset bussiliikennepalvelut, Tampereella osittain.
 
 
Uusi joukkoliikennelaki tuli voimaan 3.12.2009. Bussiyritykset harjoittavat reittiliikennettä siirtymäajan liikennöintisopimuksilla, jotka ovat voimassa vähintään 30.6.2014 saakka. Uusi joukkoliikennelaki tarjoaa siirtymäajan jälkeenkin liikenteenhoitomalleja, jotka perustuvat markkinaehtoiseen liikenteeseen. Laissa on kuvattu erilaisia liikenteenhoitomalleja, joissa yritykset suunnittelevat liikennetuotannon ja vastaavat siitä taloudellisesti.
Linja-autoliitolla jäsenyrityksiä noin 350, joilla henkilökuntaa 10 000 ja busseja lähes 6000 kpl
 
 
Linja-autoliitto
Lauttasaarentie 8
00200 HELSINKI
Puh. 020 710 5000
Fax. 020 710 5484
 
 
Parhaiten saat lisätietoa linja-autoliitosta osoitteesta:  www.linja-autoliitto.fi
 

Lähde: Julkisen liikenteen suoritetilasto

 

1
Likers
AiriTabell

Discuss & brainstorm

Only members of this wiki are allowed to contribute to discussions. If you would like to participate in the discussion, send a membership request.